Iltaa. Elokuista kaunista iltaa. Kissa kuorsaa vieressä ja mietin mitä unta mahtaa tällä kertaa nähdä. Ehkä taas silakoista. Tai taas.. miten niin taas. Mistä mä tiedän mitä nämä unissaan näkee?! 

Heräsin tänäkin aamuna tyypilliseen tapaani aikaisin. Keitin kahvit ja söin aamupalani ikkunasta katsellen. Ihmiset lähtivät töihinsä, koiralenkeille tai muuten vaan aloittivat aamunsa ulkoillen. Rapsuttelin kissoja ja luin pöydällä lojuavia mainoksia taas uudestaan. Haaveilin kaalipadasta, kun kaali on nyt lähikaupassa tarjouksessa. Maistelin mielessäni myös kuinka hyviä rapsakat kalapuikot ovatkaan. 

Aikani kun olin taas istuskellut ja mietiskellyt monia asioita päätin mennä ihanille aamupäikkäreille. Olikin ihanaa painaa pää tyynyyn ja vetää peitto korviin. 
Näin ihanaa unta. Juha Tapiosta. Työpaikkani pihassa oli jokin tapahtuma ja hän oli saapunut esiintymään sinne. Oli kylmä päivä. Pipo päässä istuin kivetyksellä keskittyneenä elämään siinä hetkessä. Unessa tapahtui paljon ihania asioita ja herättyäni taas mietin mistä tämäkin uni tuli. Juha Tapio on nyt koko päivän kuitenkin soinut päässä, niin kai tarkoitus tälläkin. <3 Unet on välillä kovin kivoja. Toivon, että loman loputtuakin pystyn jatkamaan näitä hyviä uniani. Uskon kyllä siihen, että nukkumattomuuteni johtui pitkälti stressistä ja siitä, että aiheutin itse itselleni paineita seuraavaa päivää ajatellen. Nyt lomalla mieli on kuitenkin ollut tasapainoinen, vaikka välillä se masennuspeikkokin päätään on onnistunut nostamaan. Helposti se kuitenkin on ollut poissa häädettävissä kun ei ole ollut pakko mihinkään. 

Mutta. Noin muutenkin tämä(kin) lomaviikko on ollut mainio. Kummitädin kanssa tiistaina käytiin Käsityöläismuseossa. Aurinko helli aamupäivän ja oli ihanaa. Syötiin jätskiä, puhuttiin elämästä. Ja kuolemasta. Käytiin viemässä ukin haudalle kukkia, enkeli ja kynttilä. Nämä kuoleman vuosipäivät on aina vähän vaikeita päiviä. Ja herää aina se pelko uusista menetyksistä ja ikävästä. 
Eilen aamulla makoilin mummin lattialla, kuuntelin sukkapuikkojen kilinää ja mummin höpötyksiä. Se oli ihanaa. <3 

Aamuinen haaveiluni kaalipadasta oli pakko toteuttaa ja pakastimeenkin ostettu kalapuikkoja. Ja kaappiin purkki pikakahvia taas siltä varalta, että eilisiltainen yhden kupin-himo ottaa uusiutuakseen. 

Pian alkaa hämärtyä ja voi sytyttää hetkeksi  muutaman kynttilän. Tämäkin päivä on ollut kiva. Kiitos tästä. <3

Kauniita unia, 
<3: Anne