Hiphei, ja iloista perjantaita! 

Tää on ihan liekeissä täällä! Aamulla oli ihan superia herätä töihin, kun ulkona ropsotti vettä, välillä piiskasi ihan kunnollakin. Aikani aamukahvin kanssa unelmoin ja sitten tuli fiilis, että on pakko kirjoittaa, ja oli sitten hilkulla, etten myöhästynyt töistä kun meni kirjoittelufiilis hiukan pitkäksi :D. Töissä poltteli ihan hirmusti päästä lisää raapustamaan, ja heti kun astuin kotiin suorastaan revin kirjoitusvehkeet esille ja annoin paukkua! Tänään oli kuitenkin ihana ulkoiluttaa HelloKitty-saappaita, haistella sitä kastematojen tuoksua, ihastella väriloistoa, jota tämä syksy on saanut jo parissa päivässä hienosti aikaan.

Bongailin päivällä "Lujasti lempeä"-blogista ihan mielettömän hienon kirjoituksen, tässä osa siitä, ja linkki loppuun.

 "Eräänä päivänä menettäisit lopullisesti elämänkumppanisi. Kuvittele vapautuvasi sotkujen siivoamisesta, mutta myös niiden tekijöistä: omista lapsistasi. Kuvittele koirasi kuolema, ystäväsi katoaminen, kotitalosi palaminen. Kuvittele kehosi ongelmien muuttuvan selluliitista hengissä pysymisen taisteluksi. Kuvittele suurimmat menetyksesi kuoleman saapuessa."

"Onnellisuuden lähteet eivät tule aina miellyttävissä paketeissa, vaan jopa toistuvaa huolta, ahdistusta ja ärsytystä herättävissä liittoumissa. Elämäänsä mittaillessa olisi tärkeintä miettiä, mikä kaikki on helppoa omistaessaan unohtaa, mutta mistä menettäessään kivuliaasti kärsisi. Silloin kaipauksen herättämä kiitollisuus nousee arjen tykkäämistä korkeammalle."

http://www.hs.fi/blogi/lujastilempea/a1440562468169?jako=6f93a3b125799c91b11ba819cb43281b&ref=fb-share

Tuota kun lähtee ajattelemaan, ja oikeasti, ei voi muuta kuin miettiä ne omassa päässään olevat ärsytykset mahdottoman pieniksi, koska jos niitä ei olisikaan, niin hemmetti mikä suru mut valtaisi. Kiitollisuus valtaa mielen, ja on niin onnellinen kaikesta tästä mitä tässä nyt on<3.

Toivotan kaunista perjantaita, ja mielekästä viikonloppua. Kiva kun kävit. <3:lla Anne