Hyvää ja kaunista talvista tiistaita. :)

Aamulla käänsin kylkeä miehen lähtiessä töihin. Oikeastaan osa musta ei edes halunnut nousta, kun jännitti niin kovasti miltä sitä tänään näyttää, kun yöllä taas lääkkeistä huolimatta heräilin kutinaan. Kaunis talvinen päivä odotti kuitenkin, ja tunnin loikoiltuani oli jo niin kova kahvijano, että pakko nousta, pompata suoraan Stuart-tossukoihin ja hipsutella kurkkimaan tätäkin päivää.

Lähdin mökille. Kamera tietty matkaan mukaan. Jännitti mitä iho tykkää kylmästä, mutta hetken siinä lumikolan kanssa pompittuani tuntui oikeastaan vaan hyvältä. Ihana viileys ja ilmakylpy. Lumitöitä oli ihana tehdä, pitkästä aikaa. tuntui, kuin olisi sitä jo pitkään kaivannut. Musta tulee joskus vielä hyvä kolaaja. 

Nessukan puu oli kauniisti peittynyt lumesta, sain täydellisen kuvankin sen oksista. Siellä se pikkutyyppi nukkuu enkeliunta. <3 Tuntui haikealta, tuli itkukin ikävästä. Olen kyllä onnellinen siitä, että sain pienen haudata ns. kotiin. Paljon siellä kynttilöitä ollutkin, tosin siinä vierellä myös muita rakkaita eläimiä, niin valoa sitten kaikille. <3

IMG_7134.jpg

Innostuin myös kuvailemaan jäätä. Kauniita jääpuikkoja saanut pakkanen aikaiseksi. Talvi on mahtavaa aikaa! 

IMG_7190.jpg

Kotiin oli ihana tulla, postipoika oli tuonut kirjepostia ystäväiseltä. Teekupposen äärellä oli rauhoittavaa lukea kuulumisia, syödä muutama mukana ollut namunen ja jäädä odottelemaan sopivaa hetkeä vastauspostin kirjoitukselle. Kirjeposti on parasta<3.

Tämän ja huomisen päivän aikana pitäisi jotenkin saada tämä näppytauti kuriin, että olisi torstaina pääsemässä töihin. Kovin parasti se kyllä nyt on ärtynyt, ei auta muu kuin yrittää hoitaa ja toivoa parantumista.

Leppoisaa iltaa Sinulle, piipahda taas. -Anne