Juhannusaatto. Ja vettä sataa. Tyypillisesti. Niinhän se aina täällä menee. Mutta eipä anneta tuon häiritä.

Otin sitten varaslähdön lomalle, eilen näytti töissä sen verran hyvältä tämä päivä, että pyysin sitten lomapäivää, ja iltapäivällä huomattiin, että myös toisella työkaverilla on oiva tilanne syöksyä kesälomille. Niinpä me sitten hiphurrattiin, ja fiilis on nyt mitä mahtavin. Illalla olin niin järjettömän väsynyt, että yhdeksän aikaan aloin haaveilemaan pään tyynyyn laittamisesta. Mies sanoikin, että meinaatko aamulla herätä neljältä, jos nyt jo alat nukkua. en sentään herännyt, 7.30 nousin virkeänä keittelemään aamusumppia. Sain tuossa aamutöikseni kirjoitettua yhdelle ihanalle tyttöselle kirjepostiakin. Se on niin mahtavaa, kun nykyään kaikki on niin sähköistä ja kuulumisia luetaan vaan netissä. Saa kirjoittaa kunnolla nätille paperille, ja mikä parasta - se fiilis, kun omalla lattialla lojuu vastauspostia<3. Nuorena se oli niin intohimoinen harrastus, mutta niin ne kirjeet vaan vuosien saatossa vähenee, ikävää. Äitini on kyllä edelleen hyvinkin innokas kirjeiden kirjoittelija, lähettelee kyllä korttejakin ihan muuten vaan jne. Hienoa!

Meidän olisi tarkoitus pakata kimpsut ja kampsut, ja painella mettähuumailemaan. Ihanaan vanhaan mummonmökkiin<3. Puusauna odottaa lämmittäjäänsä. Ihan huippua. Koluan kyllä lähimaastojen autiotalot, ja olen vaan niin hemmetin mettäläisenä, ettei järkeä. Voi muutama puukin halinsa saada!<3 Varmasti tulee tas räpsittyä monen monta kuvaa, ja sitten palata niihin ihaniin muisteloihin myöhemmin. Voih.

Minäpä toivotan kaikille lukijoille, ja vierailijoille ihanaa, turvallista ja rakkaudentäyteistä juhannusta. Pitäkää huoli toisistanne. -Anne