Hiiohoi!

Minulla on huoli. Kissulla on masuvaivaa. Ja mua pelottaa. Pari päivää oon ollut ihan rikki tuon kissisen takia. Eläinlääkäriin ollaan soiteltu, kyselty neuvoja, ja ohjeita, odotellaan vaan. Nyt yritän parafiiniöljyllä saada jotenkin suolta toimimaan, mutta prkl ei! Se ei edes huoli sitä. Ja rvatkaa vaan onko kiva fiilis, kun oot ihan sydän syrjällään ja murheissaan, että miksei mun kissa kakkaa. No nii-i, ei oo kivaa. 

Otin töistä lomapäivän tälle päivälle, että saan viedä sen lekuriin, tai tarkkailla. Siinä mä sitten viime yön nukuin levottomasti kissa meidän välissä, jumalaton huoli, että onko se kovinkin kipiä. Aamuyöstä nousi hienosti yhdessä syömään, jäin eteisen lattialle nukkumaan vierelle, ja kömmittiin myöhemmin uudelleen sänkyyn. aamulla joi ja söi hyvin. Syötin pisin päivää pieniä määriä. Soitin taas lääkäriin, ja kun se vatta ei vaan toimi, niin ei auta kuin koittaa öljyllä, ja eikö tää oksenna heti, ITTU!

On se niin muru, että laahustaa perässä, ja kihnuttaa jalkaa ym mutta kun saisi nyt hoidettua sen tärkeimmän vaivan tästä alta. Ei minun huolesta tarvitse olla huolissaan. Teen sen kaiken rakkaudesta<3.

Itkin eilen ihan kauheasti sitä kauhukuvaa mielessäni, että ollaan tohtorilla, kissi makaa sylissä, ja mun pitää päättää, että nytkö loppuu elämä. Ei juma. Miten sellaiseen pystyy 14vuoden yhdessä olon jälkeen? Millä hitolla tekisi sen? Mummille itkin, että en mä pystysi tekemään sellaisia päätöksiä. Niin, mutta eläintä pitää rakastaa niin paljon, että sen voi myös lopettaa! Eiiii, ei pidä!<3 Nojoo, tuntuu vaan niin sairaalta!

Nytkin  mulla on sellainen olo, että pitää mennä katsomaan miten vauva voi, mutta parempi antaa hetken edes nukkua rauhassa. En kai minäkään ummetusvaivassani tahdo, että joku on koko ajan lääppimässä, kun sattuu ja on kurja olo muutenkin. Mutta, kun rakastan!<3

Tää on niin tätä. Sori vaan tästäkin typerästä kirjoituksesta. Mutta, kun ne on mun vauvoja! Nih!

Halein Anne, ja pipi Nessukka.

v%C3%A4synessu.jpg