Loma vol.2 on ihan tositosi lähellä. About 8 tuntia, ja se on siinä. Kiireiset aamut, aikaiset heräämiset kolmeksi viikoksi takana. saa rauhassa juoda aamukahvinsa, saa nauttia omasta rauhastaan, saa lukea aamulla vaikka kuinka kauan. Saa painella lenkille. Saa olla! Ihanaa! Kaksi viikkoa tässä välissä oli töitä, ja kyllä sen vaan huomaa, että sitä todella kaipaa. Rauhaa ja kiireettömyyttä. Ja unelmointia.

Eilen kävin taas siellä työterveydessä juttelemassa siitä töihinpaluu-pelostani. Tai lähinnä poistamassa pelkoa ja jännitystä, kun taas palaan. Helpottaa kyllä, ja nyt niitä asioita ajattelee hiukan eri tavalla. Uskon, että tämä tästä taas suttaantuu, ja asiat järjestyy. :)

Ihanaa, kun tuo ilmakin näyttää juuri sellaiselta, kuin loman alkamispäivänä kuuluukin. Pilvetön taivas, lämmintä ja aurinko on ystävämme. On niin hyvä olla. Sellainen sisäinen rauha. Kohta saa unohtaa salasanat, ei tarvitse miettiä mitään muuta kuin vapautta.

Uskoisin, että tulee enemmän kirjoiteltua tännekin, kun on aikaa, ja ehtii kunnolla miettimään kaikkia maailman juttuja. Tällä viikolla olen ollut muutenkin kovin pysähtynyt, vähän kaiken suhteen. Yksikin päivä töiden jälkeen nukuin ihan koko illan, oli vaan niin tööt. Enpä muutenkaan kovin sosiaalinen ole ollut, lähinnä istuskellut kotona hiljaa, miettinyt jotain kummia pääni sisällä. Mies tehnyt samoin. Ei aina jaksa. Ei vaan jaksa. Mutta luulenpa, että tänään jaksaa puhuapölpöttää, nyt ainakin heti aamutuimaan on niin lujasti virtaa ja ihan harmittaa, kun ei ole ketään kenelle höpötellä. Heräsinkin tuntia ennen kuin kellon piti alkaa päristä.

Nyt viimeiset rutistukset, ja lomanautiskelu alkakoon!

Aurinkoa ja iloa päivääsi! Piipahdathan toistekin, yritän olla aktiivisempi kirjoittelun suhteen! HEIPPA!<3 -Anne